Suomalaiset perinneleipomukset

Suomalaiset perinneleipomukset

Suomi ei ole ehkä maailmankuulu perinneruuistaan ja vahvasta kulttuurillisista ruokajuuristaan, mutta Suomestakin löytyy edelleen arjessa näkyviä ruokaperinteitä – etenkin leivontaperinteitä. Suomessa yksi rakkaimmista perinneruuista on leipä – ruoka, joka on maailmassa ihmisen ensimmäinen valmistama ruoka. Lue tästä artikkelista, millainen on suomalainen perinneleipien, leipomoiden ja muiden leivonnaisten osalta.

Leipä on suomalaisten perinneleipomus – etenkin ruisleipä

Kun tarkastellaan suomalaisten perinneruokia, leipä nousee vahvasti esiin kaikkialla Suomessa. Mutta mistä tämä johtuu? Miksei suomalaisten perinneruoka tai -leipomus ole esimerkiksi sitruunapiirakka? Vastaus on ilmastossa. Suomessa viljan viljely on suhteellisen helppoa ja satoa riittää talveenkin. Suomessa ruista on syöty jo hyvin pitkään, tuhansia vuosia.

Suomessa ruokakulttuuria voidaan jakaa karkeasti idän ja lännen ruokakulttuuriin. Leipomusten osalta kulttuuriin vaikutti suuresti se, miten ruokaa leivottiin – siinä missä idässä käytettiin leivinuunia, oli lännessä käytössä suurimmalla osalla takka. Tämä aiheutti eroavaisuutta leipomisen tiheydessä: lännessä leivottiin selkeästi harvemmin ja pidempään säilyviä tuotteita, kun taas idässä on paistettu viikottainkin esimerkiksi karjalanpiirakoita.

Erityisesti ruisleipä on suomalaisten mieleen. Ruisleivästä onkin olemassa monia eri versioita – yksittäisistä reikäleivistä ruissämpylöihin. Modernissa leivonnassa ruis on saanut muitakin rooleja sen terveellisyyden ja suosion vuoksi – ruista käytetään piirakkapohjissa, nachoissa, hampurilaisissa ja pitsoissa. Suomalaisten ruiskulutus onkin maailman suurinta, sillä suomalainen syö jopa 20 kiloa ruista vuodessa asukasta kohden.

Perinteisin leipomo Suomessa on kotileipomo

Suomessa ei ole syvälle juurtunutta ravintola- tai kahvilakulttuuria. Tästä syystä pitkälle 1800-luvulle asti leipää ja leipomuksia on saatu vain kotona tekemällä. Vasta 1900-luvulla leipomoita ja kahviloita alkoi syntyä enemmän ja nykyään suomalaiset käyvätkin kahviloissa entistä enemmän.

Vaikka leipää ei tehdäkään kotona juuri ollenkaan, on silti monilla suomalaisilla suvuilla edelleen tallessa suvun leipomisreseptejä. Varsinkin 1900-luvulla monissa suvuissa kehitettiin erilaisia verisoita suosituista leivistä ja piirakoista, ja reseptit kiertävät suvuissa yhä. Myös leipomoilla on pitkät perinteet leivonnassaan. Esimerkki tästä on Suomen pääkaupungissa Helsingissä toimiva leipomo ja kahvila nimeltä Ekberg, jonka leivän taikinan juuri on yli 150 vuotta vanha – perinteet ovat siis konkreettisesti ammoisilta ajalta peräisin.